Täällä kirjoittelee kaupunkilaistunut pikkukylän kasvatti, joka on luonteeltaan rauhallinen ja herkkä. Olen enemmän kuuntelija kuin äänessäolija, ja viihdyn usein paremmin pienessä porukassa tai omassa rauhassani kuin suuren huomion keskipisteenä. Vaikka olen alkuun hiljainen, löytyy minusta myös huumorintajuinen ja välillä vähän höpsökin puoli. Olen ihminen, joka tuntee asiat usein hyvin voimakkaasti, vaikka en välttämättä näytä kaikkia tunteitani ulospäin. Ajattelen paljon, joskus varmasti liikaakin, ja saatan jäädä pohtimaan asioita pitkäksi aikaa.
Arjessani viihdyn erilaisten videopelien, ristikoiden ja vanhojen suomalaisten televisiosarjojen parissa. Nautin pienistä, tavallisista asioista, eikä elämäni tarvitse olla jatkuvasti täynnä tapahtumia, jotta voisin viihtyä. Joskus parhaat hetket ovat juuri niitä, kun saa olla rauhassa ja tehdä jotain itselleen mieluisaa.
Viime aikoina elämä on kuitenkin koetellut minua monella tavalla. Olen joutunut kohtaamaan menetyksiä, pettymyksiä ja muutoksia, jotka ovat vaikuttaneet niin arkeeni kuin omaan jaksamiseeni. Kaiken keskellä olen huomannut, kuinka helposti ihminen voi kadottaa hetkeksi itsensä yrittäessään selvitä liian monesta asiasta yhtä aikaa.
Kirjoittaminen ei ole minulle aivan uusi asia, sillä olen pitänyt blogia aikaisemminkin. Nyt tuntuu siltä, että olisi jälleen aika antaa ajatuksille tilaa ja palata vanhan harrastuksen pariin. Hiljaiset rivit syntyi halusta kirjoittaa elämästä rehellisesti, mutta omilla ehdoillani. Täällä saatan käsitellä ihmissuhteita, surua, menetyksiä, vaikeita elämänvaiheita ja niistä selviytymistä. Toisinaan kirjoitan varmasti myös aivan tavallisesta arjesta, harrastuksista, ilon hetkistä ja kaikesta siitä, mitä elämä tuo tullessaan.
En väitä tietäväni vastauksia kaikkeen, enkä yritä antaa kuvaa täydellisestä elämästä. Olen itsekin vielä monessa asiassa keskeneräinen, kuten meistä jokainen omalla tavallaan. Toivon, että kirjoitukseni voisivat joskus tarjota vertaistukea myös muille, jotka ovat kokeneet samankaltaisia asioita. Ehkä joku tunnistaa itsensä ajatuksistani ja huomaa, ettei ole kokemustensa kanssa yksin.
Hiljaiset rivit on paikka niille ajatuksille, joita en aina osaa sanoa ääneen, mutta jotka haluan joskus kirjoittaa näkyviksi. Tervetuloa mukaan lukemaan elämääni, yksi rivi kerrallaan. ♡
Ei kommentteja
Kiitos kommentista! Vastaan jokaiseen kommenttiin, ennemmin tai myöhemmin!